![[personal profile]](https://www.dreamwidth.org/img/silk/identity/user.png){kind=small}
Entry tags:
oodi vasemmalle munasarjalleni, vaihtoehtoisesti "Ilonan iloinen sunnuntaipäivä <3 "
Oi minne
laitoinkaan leipäveitsen?
Rakkaat ystävät ja kylännaiset. Kokeilkaapa, edes kerran elämässänne, soittaa kolmea-neljää nuottiriviä (kyllä, yhtaikaa) noin viidessä asemassa opettajan huutaessa vieressä:
1) "Okei, mitä sinä oikein soitit? Se oli trilli, ei hele."
2) "Gis, ei G, etkö sinä lue niitä nuotteja ollenkaan?"
3) "Idiootti, kantajousessa, jos ei niin sinul- katso, taas sinulta loppui jousi kesken."
4) "Jousesi menee ihan vinoon, vanha vaiva, kunhan ilmoitan..."
5) "Katsos, jos se on hele ja siinä on tällainen viiva keskellä se soitetaan alas-ylös-alas eikä toisinpäin."
TAI (henkilökohtainen suosikkini)
6) "TOTTA KAI samalla kun soitat (kantajousessa) tätä lyhyttä GISSÄÄ kakkossormella kolmannessa asemassa (ja yhtä aikaa MATALAA kolmossormea alemmalla kielellä samassa asemassa) sinä asetat tämä KORKEAN ykkössormen puoli sävelaskelta oikelta paikaltaan (::lisää huomautus sävellajista ja intervallien suurudesta::) ylöspäin suoraan kakkosen alle, liu'utat kolmossormen neljänteen asemaan soittaen ne yhtä aikaa legatolla yhteen edellisten kanssa, nostat sitten sen kolmossormen pois ja vedät e-kieleltä MATALAN kakkosen yhtä aikaa sen kakkosen kanssa.* Ja jousesi on taas vinossa. Etkö sinä yhtään YRITÄ?!" samalla kun munasarjanne yrittävät tappaa teidät sisäisesti.
Jos ei onnistu, kuten minulta ei onnistunut, edes ESITTÄÄKÄÄ keskittyvänne samalla kun yritätte olla välittämättä halusta laskeutua polvillenne kummalliseen koukkukippurakääreeseen ja jäädä siihen paikalleen pariksi tunniksi. Se onnistui jotenkin. Huonosti, mutta jotenkin.
Kilometrien pyöräily vastatuuleen/ylämäkeen (molempiin suuntiin)/kuolonkouristuksissa oli mielenkiintoinen kokemus sekin. Ei miellyttävä, ei miellyttävää nähnytkään, mutta mielenkiintoinen. Paluumatkalla vastaan tuli muutama mieskin ja vain äärimmäisen rautaisella mielenhallinnalla onnistuin olemaan tappamatta heitä. Koska, hei... MIEHIÄ.
Huom! Kaiken tämän ajan olin jonkun nimettömän särkylääkkeen ja nelisataisen buranan alaisena. En halua tietää millaista olisi ollut ilman.
(...Mutta paluumatkalla tapahtui päivän biologinen kohokohta: työntäessäni pyörää [metsässä, kaatuneen puun yli, ylämäkeen] kipu lakkasi noin seitsemäksi sekunniksi! :D)
*ja siinä oli kuvaus yhdestä tahdinneljänneksestä. Kokonaisia tahteja kappaleessa onkin sitten ainakin sata...
laitoinkaan leipäveitsen?
Rakkaat ystävät ja kylännaiset. Kokeilkaapa, edes kerran elämässänne, soittaa kolmea-neljää nuottiriviä (kyllä, yhtaikaa) noin viidessä asemassa opettajan huutaessa vieressä:
1) "Okei, mitä sinä oikein soitit? Se oli trilli, ei hele."
2) "Gis, ei G, etkö sinä lue niitä nuotteja ollenkaan?"
3) "Idiootti, kantajousessa, jos ei niin sinul- katso, taas sinulta loppui jousi kesken."
4) "Jousesi menee ihan vinoon, vanha vaiva, kunhan ilmoitan..."
5) "Katsos, jos se on hele ja siinä on tällainen viiva keskellä se soitetaan alas-ylös-alas eikä toisinpäin."
TAI (henkilökohtainen suosikkini)
6) "TOTTA KAI samalla kun soitat (kantajousessa) tätä lyhyttä GISSÄÄ kakkossormella kolmannessa asemassa (ja yhtä aikaa MATALAA kolmossormea alemmalla kielellä samassa asemassa) sinä asetat tämä KORKEAN ykkössormen puoli sävelaskelta oikelta paikaltaan (::lisää huomautus sävellajista ja intervallien suurudesta::) ylöspäin suoraan kakkosen alle, liu'utat kolmossormen neljänteen asemaan soittaen ne yhtä aikaa legatolla yhteen edellisten kanssa, nostat sitten sen kolmossormen pois ja vedät e-kieleltä MATALAN kakkosen yhtä aikaa sen kakkosen kanssa.* Ja jousesi on taas vinossa. Etkö sinä yhtään YRITÄ?!" samalla kun munasarjanne yrittävät tappaa teidät sisäisesti.
Jos ei onnistu, kuten minulta ei onnistunut, edes ESITTÄÄKÄÄ keskittyvänne samalla kun yritätte olla välittämättä halusta laskeutua polvillenne kummalliseen koukkukippurakääreeseen ja jäädä siihen paikalleen pariksi tunniksi. Se onnistui jotenkin. Huonosti, mutta jotenkin.
Kilometrien pyöräily vastatuuleen/ylämäkeen (molempiin suuntiin)/kuolonkouristuksissa oli mielenkiintoinen kokemus sekin. Ei miellyttävä, ei miellyttävää nähnytkään, mutta mielenkiintoinen. Paluumatkalla vastaan tuli muutama mieskin ja vain äärimmäisen rautaisella mielenhallinnalla onnistuin olemaan tappamatta heitä. Koska, hei... MIEHIÄ.
Huom! Kaiken tämän ajan olin jonkun nimettömän särkylääkkeen ja nelisataisen buranan alaisena. En halua tietää millaista olisi ollut ilman.
(...Mutta paluumatkalla tapahtui päivän biologinen kohokohta: työntäessäni pyörää [metsässä, kaatuneen puun yli, ylämäkeen] kipu lakkasi noin seitsemäksi sekunniksi! :D)
*ja siinä oli kuvaus yhdestä tahdinneljänneksestä. Kokonaisia tahteja kappaleessa onkin sitten ainakin sata...
no subject
(Pakollinen kommunikaatioterä: Mä en kyllä taida olla oikea nainen - vuodan verta kyllä, muttei se koskaan satu. ;)
Lisää sympatiaa.
no subject
(...Eikä edes olisi niin paha ellei olisi pitänyt soittaa viulua samaan aikaan, mitä, se oli kamalaa.)